Säännöt

1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Perinnesaunottajat ry ja sen kotipaikka on Lahti.

2. Tarkoitus ja toiminnan laatu

Yhdistyksen tarkoituksena on perinteeseen pohjautuvan aineettoman saunakulttuurin, kuten elinkaari- ja vuotuissaunojen sekä muun henkisen kulttuuriperinnön ja saunarituaalien kuten loitsujen käytön elvyttäminen, harjoittaminen ja kehittäminen.

Keskeistä toimintaa on myös perinteeseen pohjautuvan hoitosaunakulttuurin kuten hoitavan vihtomisen, kasvilääkinnän, kuppauksen ja pesujen sekä pesuhieronnan elvyttäminen, harjoittaminen ja kehittäminen.

Lisäksi yhdistys toteuttaa edellä mainitun, perinteeseen pohjautuvan saunakulttuurin tutkimista, opettamista ja tiedotustoimintaa.

Yhdistys pyrkii luomaan ja kehittämään kansainvälistä perinnesaunottajien yhteistyöverkostoa ja toimintaa.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys

Yhdistyksellä voi olla kiinteää ja irtainta omaisuutta ja se voi vastaanottaa avustuksia, testamentteja ja lahjoituksia. Yhdistys voi myös järjestää arpajaisia ja rahankeräyksiä sekä harjoittaa säännöissä tarkemmin määriteltyä liiketoimintaa ja muita samantapaisia toimintamuotoja joilla pyrkii saavuttamaan tarkoituksensa.

3. Jäsenet

3.1 Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen, säännöt ja maksaa jäsenmaksun vuosittain. Varsinaisen jäsenen odotetaan osallistuvan aktiivisesti jollain lailla joko yhdistyksen toimintaan, työryhmiin, koulutustilaisuuksiin, tapahtumiin tai opintomatkoihin tai niiden suunnitteluun.

Varsinainen jäsen on joko Perinnesaunottaja-koulutuksen läpikäynyt tai näyttökokeen suorittanut henkilö, jolloin jäsenellä on täysimääräinen äänioikeus ja jäsenen velvollisuudet.

3.2 Yhdistykseen koejäseneksi voidaan hyväksyä henkilö joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen, säännöt ja maksaa jäsenmaksun vuosittain. Koejäsenen odotetaan osallistuvan aktiivisesti jollain lailla joko yhdistyksen toimintaan, työryhmiin, koulutustilaisuuksiin, tapahtumiin tai opintomatkoihin tai niiden suunnitteluun.

Koejäsen on Perinnesaunottaja-koulutuksessa oleva tai muulla tavalla saunottajan ammattitaidon hankkinut henkilö, joilla on kuuntelu- ja läsnäolo ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta. Koejäseneksi pääsee suosituksella.

3.3 Yhdistykseen kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä henkilö joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen, säännöt ja maksaa jäsenmaksun vuosittain.

Kannattavaksi jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, jotka haluavat tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa.

Kannatusjäsenet ovat saunatoimintaan jollain tavoin liittyviä yrityksiä, yhteisöjä ja yksityishenkilöitä, joilla on kuuntelu- ja läsnäolo sekä puheoikeus, mutta ei äänioikeutta. Kannatusjäsenenä voi olla myös aktiivisen toimintansa lopettanut perinnesaunottaja.

3.4 Varsinaiset jäsenet, koejäsenet ja kannattavat jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt tai tukenut yhdistyksen toimintaa.

3.5 Eroaminen ja erottaminen yhdistyksestä

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erosta yhdistyksen vuosikokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.

Eronneeksi katsominen

Yhdistys voi katsoa jäsenen eronneeksi yhdistyksestä, mikäli jäsen on kehotuksesta huolimatta jättänyt kahden toimintakauden ajan jäsenmaksun maksamatta.

Jäsenen erottaminen

Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä jonkin seuraavan ehdon täyttyessä:

Ennen erottamispäätöstä jäsenelle varataan oikeus antaa selonteko toimistaan. Selonteko on luovutettava 14 vuorokauden kuluessa hallitukselle, minkä jälkeen hallitus tekee päätöksen.

4. Liittymis- ja jäsenmaksu

Varsinaisilta jäseniltä, koejäseniltä ja kannattavilta jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta erikseen kullekin jäsenryhmälle päättää vuosikokous. Kunniapuheenjohtajalta ja kunniajäseniltä ei peritä jäsenmaksuja.

5. Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja ja 2-8 muuta varsinaista jäsentä sekä 0-4 varajäsentä. Hallituksen toimikausi on vuosikokousten välinen aika. Hallituksen jäsenen toimikausi on kaksi (2) vuotta ja erovuoroisina on noin puolet hallituksen jäsenistä. Vuosikokouksessa valitaan hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle ja puheenjohtaja joka toinen vuosi. Puheenjohtajana ja sihteerinä voi toimia korkeintaan kolme kahden vuoden toimikautta peräkkäin.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

6. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja, kukin yksin.

7. Tilikausi

Yhdistyksen tilikausi on 1.10.-30.9.

8. Yhdistyksen kokoukset

Yhdistyksen hallituksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta.

Yhdistyksen kokouksessa on jokaisella varsinaisella jäsenellä, kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä yksi ääni. Koe- ja kannattavalla jäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

9. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen

Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä loka-helmikuussa. 

Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään 14 vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä tai sähköpostitse ja/tai julkisilla sosiaalisen median kanavilla.


10. Vuosikokous

Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. kokouksen avaus

2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa

3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4. hyväksytään kokouksen työjärjestys

5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien/tilintarkastajien lausunto

6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille

7. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet

8. valitaan uudet jäsenet hallitukseen erovuoroisten tilalle ja joka toinen vuosi hallituksen puheenjohtaja

9. valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastajaa taikka yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja varatilintarkastajaa

10. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.


11. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.